Japanilainen koululla ja Suomen lukiolla ei ole melkein mitään yhteistä.
Kaikki suomalaiset opiskelijat vihaa kaheksasta neljään päiviä. Onneks niitä on yleensä vaan maksimissaan yks tai kaks viikossa Suomessa. Täällä sellaset päivät on tiistaista perjantaihin. Maanantaina on kaheksasta kolmeen. Eikä kannata unohtaa, että lähes kaikilla yksityiskouluilla (joissa suurin osa käy) on myös jopa joka lauantaina myös neljätuntinen koulupäivä. Miun koululla on "joka toinen viikko", mutta se nyt on aika suhteellinen käsite, välillä on kolme viikkoo putkeen ja kolme viikkoo ilman. Koulupäivän päätteeksi oppilaat siivoavat koulun, erillisiä siivoojia ei ole.
Lisäksi harrastustoiminta on tosi tärkeetä kaikissa kouluissa. Lähes kaikki japanilaiset kuuluu johonkin koulun kerhoista ja nämä kerhot vaihtelevat siis kouluittain. Jotkut hakevat tiettyihin kouluihin joskus vaan senkin takia, että esimerkiksi rakastavat lenttistä ja kyseisen koulun lenttisjoukkue on vahva ja menestyy kilpailuissa ja haluaa päästä siihen mukaan (minun koulussa on juuri tämä tilanne). Kerhoja on vaikka mitä eri urheilulajeja, niin perinteisiä japanilaisia kamppailulajeja kuin ihan tavallista tennistä ja jalkapalloa. Suurimalla osalla kouluista on myös omat uima-altaat ja yleensä kyseisissä kouluissa on myös uintikerho (omassa koulussa onneksi ole, ei tarvii liikassakaan uida jee) ja maalaiskouluilla saattaa olla myös ratsastusvaihtoehto. Miun koulun sivuilla sanotaan, että sellainen olisi, mutten ole törmännyt kehenkään joka siinä olisi enkä talleja ole mistään löytänyt. Kenties ymmärsin väärin?
Pelkästään kerhot ei kuitenkaan rajoitu urheiluun, vaikka urheilukerhoja yleensä on enemmän ja suurin osa niihin taitaa kuulua. Lisäksi on erilaisia musiikki-, tiede- ja taideaiheisia kerhoja, ja esimerkiksi japanilaisen teeseremonian ja kukkien asettelu -kerhot myös löytyy. Itse olen liittynyt japanilaiseen shakki, shougi, kerhoon. Jäseniä on huimat neljä + minä jos oikein olen laskenut, mutta pari muutakin tyyppiä tulevat sinne silloin tällöin käymään ja juttelemaan. Porukka on ihana ja tykkään siitä tosi paljon. Shogikokoontumisia on kolme kertaa viikossa: maanantai, keskiviikko ja torstai. Maanantaisin en mene koska koulu loppuu aikaisemmin ja käytän sen ylimääräisen tunnin päivästä yleensä just kaikkeen tarpeellisiin ostosten hankkimiseen, siivoamiseen, yms.
Urheilukerhot ovat yleensä joka arkipäivä, poikkeuksia toki on. Oikein ahkerat kerhot toimivat yleensä myös lauantaisin ja jopa sunnuntaisin (ja joskus jopa ruokatauoilla - miun koulun poikien lenttistiimi on aika vakava). Kulttuurilliset kerhot kuitenkin kokoontuvat 1-3 kertaa viikossa. Kerhot kestävät yleensä sellaiset pari tuntia.
Oppitunnit menee lähes poikkeuksetta "opettaja puhuu, oppilaat kirjoittaa ylös" periaatteella, myös kielissä. Välillä luetaan jotakin ääneen, muttei koskaan yritetä käydä keskustelua (ihmekkös japanilaisten enkuntaidoille naureskellaan maailmalla). Se on rehellisesti sanottuna usein äärimmäisen tylsää ja miun 38:n hengen luokasta yhellä fysiikantunnilla nukkui ainakin 16 ihmistä (siinä vaiheessa menin laskuissa sekaisin, koska nukahdin itse).
Opettajia ja ylemmillä luokilla olevia opiskelijoita (sempaita) kunnioitetaan. Ei puhuta tuttavallisesti ja ollaan kaikinpuolin miellyttäviä tilanteesta riippumatta. Opettajat ovat onneksi miun koulussa tosi mukavia ja eivät näytä äkäisiltä, vaikka välillä vahingossa heillekkin normikieltä puhun.
Opiskelijat taaskin ovat suomalaisia lukiolaisia huomattavasti lapsellisempia, mutta musta se on ainakin vaan tosi viihyttävää. Miun luokalla on semmone n. 4 hengen poikaporukka, jotka keksii aina jotai ihmeellistä (esimerkiks yks konttaa lattialla päästellen hevosääniäja toinen ratsastaa) ja yks tyttö osti torakkalelun, joka aina sillo tällö hyppää jonkun pöydälle ja naureskellaan kun uhri säikähtää. Lisäks tytöillä tuntuu olevan jonkin sortin pakkomielle kaikkeen söpöön, joten kansiot ja penaalit tulevat usein Disney-prinsessa, nallekarhu, pupu, tai muissa söpöissä kuvioissa. Kaikilta tytöiltä myös roikkuu laukusta jotain pieniä söpöjä pehmoja.
Yks asia, mikä miua vähän jännitti kun kuulin omasta koulusta, oli ku kuulin et se on kristitty koulu. Oli se aika ironista et keskeytin uskonnon kurssin lukiossa just keväällä ekan tunnin jälkeen, kun päätin etten sitä jeesustelua enää jaksa kuunnella tai opiskella yhtään enempää ja sitten ilmoitettiin että jes, pääsit kristilliseen kouluun!
Jos joku tuleva vaihtari lukee tätä ja mietiskelee mitä se käytännössä tarkoittaa, niin nou hätä. Joka aamu meillä on n. 15 minuutin hartaus, yleensä ihan omassa luokassa mutta joskus myös salissa. Se aloitetaan virsillä, kuunnellaan raamattupätkä, opettajan puhe ja lopetetaan taas virrellä. Ei se ole edes niin ärsyttävää, ehkä sen takia kun siitä ei ymmärrä mitään, ja siihen tottuu nopeasti. Lisäks kerran viikossa on raamattuoppitunti, jotka on itseasias iha mielenkiintosia. Eilen mietittiin, mikä ihmiselle on välttämätöntä, jotta se eläisi ihmismäisesti, Jossain vaiheessa keskustelu kääntyi myös Pokemonin Porygoniin? Aiemmin mietittiin joulupukkia ja jostain syystä opettaja tykkäs keskustella eri teloitusmenetelmistä parin tunnin ajan.
Toisin sanoen, se ei ole ongelma jos et siitä sellaista tee. Älä murehdi.
Sitten kuvia parin kuukauden(?) takaa:
O-bentoo eli pakattu lounas koulussa yhtenä päivänä. Suurin osa tuo tämmöisen kouluun mukanaan ja syö luokassa kavereiden kanssa. |
Pihalla liehuu vaihtareiden maiden liput |
Käytäväkuva, näätte kuvassa koulupuvun. |
Tunti |
Koulun pikkunen kauppa |
Koulu on nii iso etten saa sitä mahtuuyhteen kuvaan, hehe. Kääntäkää päätä. |
Tajuutteks te? Joo emmäkää |
Koulupuku selfie, koska miun kavereilla on joku pakkomielle saada nähdä miut hameessa. Varmaan jo 4 kuukautta vanha mut voivoi. |